Vaatimattomuus on kaunista!?

Kävinpäs minäkin viime viikonloppuna Etelä-Pohjanmaan kotiseutureissullani Tapion kaupassa muutaman vuoden tauon jälkeen. Jestas oli se yritys kasvanut sitten viime näkemän valtavasti, ainakin kymmenkertaistunut myytävien määrä. Onneksi heillä sitä kiinteistöä on siinä riittänyt varaston laajentamiseen ja matonkuteiden puolella mä en edes käynyt. En yhtään ihmettele, että siitä kaupasta niin paljon puhutaan. Oli siellä sitä myyntiartikkelia hyllykaupalla. Vähänkös mä hillitsin itseni enkä ryhtynyt tuhlailevaksi. Tässä ovat minun pienet ja vaatimattomat ostokseni.

Dropsin alpakkaa neulepaitaa varten, paketit Prymin puikkostoppareita ja silmukkamerkkejä. Lupasin mennä uudemman kerran, kun nämä on neulottu. Voi kyllä kestää kauan ennen kuin pääsen sinne seuraavan kerran. Tosin olen jo aloittanut näistä neulomaan, että voisi kai sitä seuraavista ostoksista jo haaveilla. Oikeastaan mun pitäisi nyt innostua tekemään tilkkutöitä. Edistystä on tapahtunut sen verran, että sain juuri uuteen työhön kankaat esille. Työpöytäkin on taas niin kuin räjähdyksen jäljiltä. Se pitäisi siivota ensin voidakseen ajatella siinä jotain tuumasta isompaa tekevänsä. Tuumasia mä viimeksi teinkin, kuvia niistä on nähtävillä varmaan ensi viikolla.