6.11.2006

Olen kaivellut menneitä ja huovuttanut

Sain mun huovutusvillani. Jee! Tosin siellä oli vähän tylsiä värejä, katsokaa itte... Eivät ihan iske mun tämän hetkiseen värimaailmaani. On paljon valkoista ja tumman ruskeaa, sinistä ja keltaista hieman vähemmän ja sitten vaaleampaa ruskeaa. Olisin tahtonut punaisen, liilan ja vihreän sävyjä.


Nämä villat ovat muistoja menneestä, ajalta jolloin opiskelin tekstiilialan artesaaniksi tai artenomiksi. Siitä on jo pitkä aika... Nämä ovat marinoituneet isoisän vintillä jo aika tovin, noin 6-7 vuotta. Mutta se sama karmea lampaanrasvan haju on kyllä pysynyt tallella!! Se on ehkä osasyy siihen miksi en koskaan ole ollut kauhean innostunut huovuttamisesta. Ja toinen on se märkä läträys ja hinkkaaminen. Onneksi on sittemmin myös neulahuovutus keksitty!!

Tämän kukan tein eilen neulahuovuttamalla :) Valkoinen kuitu kukassa on silkkiä. Menin sitäkin kokeilemaan, kun sitä löytyi villalaatikosta. Muut kukat ovat vielä vaiheessa eivätkä siis esittelykelpoisia. Voi olla että teen tälle vielä jotain, mutta se jää nähtäväksi.


Kukan taustalla ylemmässä kuvassa on tämä muinoin koulussa valmistamani huovutettu seinätekstiili. Kukka sopi seinätekstiiliin niin mainiosti, että se saattaa päätyä siihen.


Kun tänään kuvasin tuota innostuin kokeilemaan sitä myös ruokapöytään. Ei ollut tämä idea tullut aiemmin mieleeni, mutta oikeastaan tämä on ihan käyttökelpoinen näinkin. Sitä vaan vähän mietin käyttääkö kukaan huovutettuja pöytäliinoja!?


Meillä juhlitaan tänään rakkaani syntymäpäivää. Me käytiin perinteiseen tapaan, kuten aina syntymäpäivinä, ravintolassa syömässä. Nyt on lahjat avattu ja mahat täynnä ollaan odoteltu ruuan sulamista sillä synttärikahvit ja kakku on vielä nauttimatta. Menenkin tästä nyt keittämään kahvia :)

7 kommenttia:

ihanasonja kirjoitti...

Noni! Nyt on mullakin pian huovutuskuume, ei olisi oikein aikaa... Mutta mullapas onkin pinkkiä, mustaa, sinistä ja ihanaa limenvihreää huovutusvillaa!

Ja onnea Jukkendaalille! Nyt vasta muistankin, että nehän oli tuon mun miekkosen kanssa samanikäisiä:D

Kati kirjoitti...

Olipas sulla kivoja värejä :) Vaihdetaan...

Muuten saako nykyään mustaakin villaa!? Olisin aikoinaan ostanut mustaa, mutta sitä ei ollut olemassa. Kuulemma sen värjäys oli niin vaikeaa. Tekniikka kehittyy siis...

ihanasonja kirjoitti...

Kyllä mä ainakin olen ostanut mustaa villaa... jollei mua ole huijattu:D

Niru narussa oli silloin tosi paljon värejä, joku ehkä n. vuosi sitten. Kannattaa käydä kattomassa, sielä oli kyllä todella värikäs valikoima.

adelheid kirjoitti...

Huovutettu kaitaliina on hyvä idea! Ehkä toimis samalla vaikka panunalusena... edellyttää tosin että kattilanpohjat ois suht puhtaita... mut siis ihan kätevää ettei tarvis erikseen pistää pannunalusia pöytään ruokailun ajaks.

Kati kirjoitti...

Sinähän adelheid toit tähän asiaan ihan uuden näkökulman. Mielenkiintoista!

Minä tosin en koskaan nosta kattilaa ruokapöytään, kun kahden hengen taloudessa me kyllä otetaan ruoka ihan hellalta. Pysyy pöytä näin paremmin puhtaana.

Isossa perheessä tosin huovutettu pöytäliina vois olla ihan harkinnan arvoinen asia. Kuumaa kattilaa voisi siirtää pitkässäkin pöydässä jokaisen syöjän ulottuville ja laskea mihin kohtaan vaan pöytäliinalla.Aika nerokasta ;)

kuttu kirjoitti...

Mä olen tehnyt joskus pari vuotta sitten joululahjoiksi paksuja huovutettuja liinoja, joiden on nimenomaan tarkoitus olla pannunalusia. Ne ei kyllä olleet kovin isoja. Lähinnä ajattelin niitä joulupöytään, kun on monenlaista kuumaa laatikkoa pöydässä. Kuvakin löytyy: http://personal.inet.fi/surf/sop/huovutus

Peggy kirjoitti...

Oh there are so simple and sooo beautifull.